Viime aikoina on käyty vilkasta keskustelua EU komission aloitteeseen liittyen, joka tähtää kertakäyttöpakkausten aiheuttaman jätteen vähentämiseen koko EU alueella. Tutkimuksen mukaan jokainen eurooppalainen tuottaa keskimäärin lähes 180 kiloa pakkausjätettä vuodessa (lähde: Euroopan komission Suomen-edustusto). Lue artikkeli täältä:
Haluamme heittää oman "lusikkamme soppaan" ja samalle tuoda taustatietoa muutaman oletuksen taustalle, jotka julkisessa keskustelussa on mainittu.
Logistiikka, pesu ja energiankäyttö
Uudelleenkäytettävien pakkausten eli kestoastioiden logistiikan, pesun ja energiankäytön osalta on tehty parikin oletusta, jotka vaikuttavat liioitelluilta:
- Se, että ihmiset ajaisivat asioilleen vain palauttaakseen uudelleenkäytettävän pakkauksen, sen sijaan, että tekisivät tämän osana muuta asiointia.
- Samoin kuin oletus keskitetystä pesusta, joka vaatisi astioiden siirtoa paikasta toiseen. Esimerkiksi meillä Kamupakilla on käytössä paikallistettu pesumalli (pesu tapahtuu ravintoloissa), joka pienentää tai nollaa logistiikan vaikutukset.
Lisäksi energian kulutusta ravintoloissa pitäisi tarkistella marginaalikulutuksen kautta. Ravintolat pesevät astioitaan joka tapauksessa ja lämmittävät pesuveden tätä varten, joten oleellista on oikeastaan yhdestä astiatelineen pesusta aiheutuva suora energian kulutus.
Vaihtoehtoisesti, keskitetyssä pesumallissa puolestaan voidaan hyvin käyttää vihreän energian vaihtoehtoa ja vaikutuksia, silloin kuin sellainen on markkinoilla saatavilla. On vaikea nähdä, että osittain tällaisella aatteellisella periaatteella toimiva yritys harkitsisi fossiilisen energian käyttämistä pesuoperaatioissaan, huomioiden, että energian käytön vaikutukset on merkittävä osa pesulaitoksen ja pakkausten pesun ympäristövaikutuksista.
Palautusaste ja kiertonopeus
Kolmas keskusteluissa usein esiintynyt virheellinen oletus liittyy uudelleenkäytettävien pakkausten palautusasteeseen sekä kiertonopeuteen. Todellisuudessa palautusasteet ovat tilastollisesti ihan toista suuruusluokka, kuin mitä teollisuuden esittämät luvut julkisuudessa ovat olleet. Kamupakin taustajärjestelmästä otetun datan perusteella jopa 90% uudelleenkäytettävistä takeaway astioista on historian aikana palautunut kiertoon ja keskimäärin astiat palautuvat kiertoon viidessä päivässä
Uudelleenkäytettävien takeaway astioiden käyttökerrat
Neljäs oletus liittyy uudelleenkäytettävien pakkausten käyttökertoihin. Käyttökerrat on selkeästi hankalampi aihe, sillä siitä ei vielä ole kattavaa dataa, lähinnä suuntaa antavaa indikaatiota ja se, mitä tuottajilta on saatavissa, mutta senkin perusteella mitä on, käyttökerrat ovat merkittävästi teollisuuden esittämän 20 kierron yläpuolella.
Tuottajat arvioivat uudelleenkäytettävien astioiden kestävyyden sadoissa kierroissa, Kamupak arvioi kierrot noin sadan tienoille, kun huomioidaan pakkausten mekaaninen kuluminen elinkaaren aikana.
Hygienia
Kestoastioiden pesuun liittyvät hygieniariskit on tiedostettu ravintoloiden ohjeistuksessa ja huomioitu ravintoloiden pesuprosessin osana, jossa ravintolat muutenkin vastaavat astioidensa pesusta ja hygieniasta.
Kirjoittaja on Karri Lehtonen, yksi Kamupakin perustajista ja toimii Kamupakilla kiertotalousasiantuntijana ja tekee tuotteiden elinkaarianalyysja.
Comments